+358 40 7725 840 jussi.x.jarvinen@gmail.com

Vantaan tieverkko kuntoon!

Kevät on tulossa ja jokakeväinen ilmiö tieverkon kunnosta paistaa lumen alta konkreettisesti esille. Suomi on asiassa luonnonvoimien armoilla, mutta tämä ei riitä syyksi jotta voisimme vain hyväksyä tilanteen. Tiedämme kuitenkin, että tilanne Norjassa ja Ruotsissa on meitä parempi, ja vastaavasti Venäjällä paljon huonompi. Kumpaan suuntaan haluamme mennä?

Vantaa on noin 50 kilometriä leveä alue ja on selvää tieverkoston kunto on alueemme elinvoimaisuudessa merkittävä tekijä. Alueemme läpi kulkee myös kolme isoa valtaväylää. Valtaväylien kunnossapito on toki muidenkin vastuulla mutta liittymien syöttöliikenteestä vastaa kaupunki. Haluatko ajaa ensimmäisenä routakuoppaan kun siirryt Lahdenväylältä taajama-alueelle? Provosoiva kysymys, mutta valitettavan arkinen asia Vantaalla.

Hyvänä esimerkkinä käy Korson läpi kulkeva Kulomäentie, joka toimii yhdystienä Pohjois- ja Itä-Vantaalla. Kulomäentieltä on liittymät sekä Lahdenväylälle että Tuusulanväylälle, eli hyvin keskeinen tie Vantaan taajama-alueiden poikittaisliikenteessä. Tien kunto on tällä hetkellä (8.3) kirjoitettuna suorastaan surkea.

Kulomäentien ympärillä noin 5km säteellä on kuitenkin alue, joka sopii erinomaisesti lapsiperheille ja työssäkäyville hyvien liikenneyhteyksien, edullisen asumisen ja rauhallisen sijaintinsa takia. Haluammeko antaa tuleville vantaalaisille tällaisen kuvan miten hoidamme yhteisiä asioita? Usein myös joukkoliikennettä hyödyntäessä saatetaan tehdä lyhyt ajomatka asemalle Kulomäentietä pitkin.

Jokainen tietää vaikka ulkomailla käydessä miten suuri merkitys tieverkon kunnolla on alueen yleisilmeen ensivaikutelmassa. Huonokuntoinen tieverkko sekä tuntuu ajossa, jopa rikkoen autoja/polkupyöriä, että antaa ensivaikutelman moneen muuhunkin asiaan yleistäen. Korso-Koivukyläalueen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden näkökulmasta Kulomäentien yleiskunnon kohentaminen, valmistaen mahdollista Kehä4 investointia, on mielestäni ensiarvoisen tärkeää ja tulisin ajamaan mm. tätä asiaa lautakunnissa. /Jussi

Asuntopolitiikassa huomioitava lapsiperheet

Hei!

 Tässä blogissa viittaan useassa mediassa viitattuun keskusteluun koskien Vantaan asuntopolitiikkaa (esim. HS 18.1). Artikkelissa nostettiin esiin Vantaan Kivistön asuinalue, joka on karrikoiden tehty lapsiperheelle mahdottomaksi asua. Kauaskantoinen unelma oli luoda asuinalue, jossa elettäisiin yhteisön kaltaisesti ilman autoliikenteen tuomia ”haittoja”. Vastavuoroisesti alueelle luvattiin siinä määrin julkista liikennettä ja lähipalveluita, että autolle ei edes olisi tarvetta. Tähän suunnitelmaan uskottiin jopa niin paljon, että autopaikkojen kaavoitus jätettiin tarkoituksella pieneksi. Tarkoitushan on, että lapsiperheet tulevat toimeen ilman autoa. 

Vettä on virrannut Vantaanjoessa ja lupaukset paremmista palveluista eivät ole toteutuneet. Tietenkin 30 vuoden asuntolainan kanssa ei ole tarpeen tehdä hätiköityjä päätöksiä mutta 5-6 vuoden odottelun jälkeen sitkeimmätkin ovat alkaneet jo luovuttaa. Asuntoja on tullut reilusti myyntiin, epävirallisesti kuulin, että jopa puolet Vantaan myynnissä olevista kt-asunnoista on Kivistön alueelta. Myyntihän on hyvä asia, jos kysyntää on, mutta kun ei taida olla. Lisäksi vallitseva ylitarjonta laskee koko alueen asuntojen hintoja. Näinhän kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun ei pitäisi toimia että uusien asuntojen hinta on korkeimmillaan ostohetkellä.

Jokainen voi kartasta katsoa missä Kivistö sijaitsee ja tehdä johtopäätökset asiasta. Mitään tarvetta optimoida asumiskäyttöön suunnatut neliöt tonttimaasta ei ollut. Tilaa kyllä riittää joka suuntaan. Kyse on ollut puhtaasti ideologisesta valinnasta ja yhteiskunnallisesta ”kokeilusta”. Valitettavasti todellisissa asukkailla ja heidän rahoillaan.

Lähden asunto- ja liikennepolitiikassa siitä, että Vantaalla kaikille on tilaa! Meidän ei ole mitään tarvetta lähteä kansainvälisten trendien mukaan rakentamaan miniasuntoja tai ”autotonta keskustaa”. Vantaa ei ole yksi suuri ahtaasti rakennettu suurkaupunki, jossa asuisi 5 000 asukasta neliökilometrillä. Pikemminkin Vantaa muodostuu 20-25:stä noin 10 000 asukkaan pienemmästä urbaanista keskittymästä ja maisema muistuttaa enemmän suomalaista pikkukaupunkia kuin kansainvälistä suurkaupunkia. Uskon, että tämä on myös syy asua Vantaalla – olemme sopivankokoinen ja toimiva kaupunki. On itsensä ampumista jalkaan rikkoa huonoilla päätöksillä jotain sellaista mikä jo toimii.

Ehdokkaana lähden siitä, että asumista ja liikennettä rakennetaan lapsiperheen ehdoilla, joilla lähes kaikissa tapauksissa on jonkinlainen henkilöauto käytössään. Toisaalta, myös julkista liikennettä on kehitettävä ja mahdollistettava sujuva eri liikennemuotojen yhteiselo. Sama koskee asumisen kaavoitusta. Kysyntää on normaaleille perheasunnoille, ei ideologiselle ”unelmalle”.

 

Jussi Järvinen, kuntavaaliehdokas, Vantaa

 

Turvallinen lapsuus Vantaalla

Vantaalla on iso mahdollisuus olla hyvä asuinpaikka lapsiperheille. Siksi kaupungin on turvattava erityisesti varhaiskasvatuksen ja myös sosiaalitoimen resurssit, jotta jokainen lapsi saa mahdollisuuden hyvään lapsuuteen.

Olen ehdottomasti vastaan yleistä trendiä, jossa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen palveluja keskitetään suuriin ”yksiköihin”. Lapsi ei osaa toimia yhteisössä, johon kuuluu satoja ihmisiä. Siksi kaupungin on turvattava pienten päiväkotien ja koulujen elinkelpoisuus.

Pienemmässä yhteisössä on myös helpompi noudattaa ”varhaista puuttumista” havaittuihin ongelmiin tai laiminlyönteihin. Pitkällä tähtäimellä tämä tulee yhteiskunnalle myös halvemmaksi.

Vantaalla on ollut julkisuuteen nousseita tapauksia, joissa on käynyt selväksi, etteivät kaikki lapset ja nuoret voi hyvin. Hyssyttely ei asiaa ratkaise, vaan tarvittavat resurssit on kohdennettava sinne missä syyt ovat. Jokaisella on oikeus turvalliseen lapsuuteen.

Kaavoituksessa ja rakentamisessa on ensi sijassa lähdettävä lapsiperheiden tarpeista ja luotava ympäristö, joka antaa edellytykset hyvään elämään. Tähän kuuluvat mm. lyhyt koulumatka ja turvallinen liikenne. Sosiaalisessa asuntotuotannossa on vältettävä segregaatiota. Tämä ei ole onneksi Vantaalla iso ongelma, mutta asia on syytä tiedostaa.

Valtuutettuna tekisin aloitteita erityisesti heikommassa asemassa olevien lapsiperheiden olosuhteiden turvaamiseksi. Vantaa on oltava houkutteleva asuinpaikka jokaiselle lapsiperheelle sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

 

Jussi Järvinen, kuntavaaliehdokas, Vantaa

Kaupungin digitaaliset palvelut

Aloitan aiheen muutamalla provosoivalla kysymyksellä:

  • Milloin olet viimeksi asioinut kaupungin sähköisessä palvelussa? Osaatko nimetä yhtään sellaista?
  • Entä milloin olet asioinut verkkopankissa tai ostanut verkkokaupasta jotain?

Vantaan kaupungin budjetti on 1,6 miljardia euroa. Tämä kampanjasivusto mitä luet maksoi kaksi tonnia. Teknologia on ottanut isoja harppauksia ja modernitkaan ratkaisut eivät vaadi miljoonainvestointeja. Asioita voi tehdä paremmin ja tehokkaammin, kun on vain riittävästi osaamista ja tahtoa.

Teknologian parempi hyödyntäminen kaupungin palveluiden tarjoamisessa ja tuottamisessa on iso mahdollisuus kuntalaisten näkökulmasta. Erityisen tärkeä asia on saavutettavuus – moni palvelu jää hyödyntämättä, kun kuntalainen ei edes löydä sitä kaupungin byrokratian seasta.

Digitalisaatio auttaa tuomaan palvelut lähelle ja tekemään niistä helpommin käytettäviä. Samalla saadaan säästöjä. En halua edes provosoivasti kertoa minkälaisia tehokkuushyötyjä automaation keinoin voidaan saavuttaa, mutta ne ovat isoja. Näillä parannuksilla voitaisiin esimerkiksi tukea varhaiskasvatusta ja lapsiperheitä.

Valtuutettuna tulisin tekemään aloitteita ja seuraamaan sitä, että kaupunki hyödyntää teknologiaa järkevästi ja tuo kuntalaisille tarjottavat palvelut nykyaikaan.

 

Jussi Järvinen, kuntavaaliehdokas

Vantaasta elinkeinoelämän ykkösvaihtoehto

Vantaa on osa pk-seudun kaupunkikeskittymää ja usein se mielletään osaksi metropolihallintoa. Olemme kuitenkin oma kaupunkimme ja sellaisena toivottavasti pysymme.  Myös naapurikunnat hyötyvät elinkeinomyönteisestä kaupungistamme.

Elinkeinoelämän näkökulmasta puhe kääntyy lähes aina ”Helsinkiin” tai ”Espooseen”. Tämä on arkinen havaintoni työurani aikana tekemistäni tuhansista päättäjätapaamisista. Joskus puhutaan Helsingistä, vaikka tosiasiassa saatetaan tarkoittaa Vantaata – kauempaa katsottuna sijainti on vain helpompi selittää viittaamalla suoraan maamme pääkaupunkiin.

Miksi Vantaa on antanut brändimielikuvan elinkeinomyönteisenä kaupunkina ympäryskunnille?

Yksi syy on se, että Vantaalla perustetaan 1600 uutta yritystä vuosittain mutta toki enemmänkin kaupunkiin mahtuisi.

On erittäin tärkeää Vantaa säilyy kärkipään vaihtoehtona uutta yritystä tai toimipaikkaa mietittäessä, sillä Suomen elinkeinoelämän rakenne muuttuu tällä hetkellä niin, että lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät alle 50 henkilön yrityksiin.

Vantaalla on monia hyviä puolia yrittäjän näkökulmasta:

  • Hyvät liikenneyhteydet joka suuntaan Suomessa ja ulkomaille
  • Merkittävästi halvemmat toimitilakustannukset kuin Helsingin kantakaupungissa
  • Lapsiperheille työpaikan sijainti saadaan lähelle luonnonläheistä asuinympäristöä, esimerkiksi kehä kolmosen varrelle.

Valtuutettuna edistäisin vantaalaista yritysmyönteisyyttä ja kehittäisin vahvaa yritysmielikuvaa sekä tekisin aloitteita uusien yrittäjien saamiseksi perustamaan yrityksensä juuri Vantaalle.

 

Jussi Järvinen, kuntavaaliehdokas